Lusikallinen kakkaa päivässä on tullut housuihin siitä lähtien, kun työt loppu. Tajusin, että kesä on ohi ja nyt pitäs lunastaa lupaukset ja lähteä maalimalle. Jos ikinä meen naimisiin, pitää muistaa tarkkaan, miltä tää viime hetken kauhupaniikki tuntuu. Vaikka haluan lähteä, antaisin oikean peukaloni siitä hyvästä, että voisin vaan jäädä tänne ja jatkaa opiskelijaelämää ikuisesti.
Olkaa ihmisiksi ja lähetelkää kuulumisia. Hong Kong ja uusiseelantilainen Warren jo odottavat minua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
ojjoj! mun piti laittaa sulle hyvänmatkantoivotukset viestitse tänä aamuna, mutta nukuinkin vain. suotuisia tuulia, reipasta mieltä ja huikeita seikkailuja toivon, ja tiheää päivitystahtia :)
Oivoi sinne se lahti, sisko maailmalle!
Lähetä kommentti