Nelivetokatastrofi, osa 2

Lintu kakkasi mun paahan eilen. Oikeasti, vihaan lintuja.

Takaisin Fraser-saarelle. Toinen paiva sarastaa klo 5.30. Nukuin autossa, kun en halunnut jakaa telttaa.

Saa oli harmaa, ei sentaan satanut viela. Eden murjotti koko paivan, koska ei voinut Jom Kippurin takia syoda mitaan. Surrattiin Lake McKenzielle (huonoimmat tiet kuuteen vuoteen, koska saa on ollut kamala), pitas olla maailman kaunein biitsi. Sehan oli harmaa, kun oli harmaa saa. Ja perilla huomattiin, etta takapyorasta pilkistaa akseli ulos. Tai selvisi myohemmin, ettei se ollut kuin joku putki, joka pitaa nelivedon kaynnissa, mutta kakat valahti housuun, kun luultiin olevamme korvausvelvollisia.

Odotettiin saaren mekaanikkoja pelastamaan meidat. Eka halusivat meidan ajavan auton itse korjaamolle, mutta onneksi kieltaydyttiin, ilman nelivetoa ei oltaisi paasty eteenpain kuin 10 metria. Mekaanikot tuli paikalle. Toinen naytti dingolta, toisella oli vain yksi hammas. Ne ei olleet poistuneet saarelta 15 vuoteen, ja viettavat vapaa-ajan juoden kaljaa. Puoliksi tyonnettiin, puoliksi vedettiin auto 10 km matka korjaamolle. Ja Abby itki, kun silla oli krapula ja huono olo. Onneksi olttin jatetty jenkit aamulla meidan tulevalle yopymispaikalle, niiden paikat kun ei kestanyt maasturissa istumista.

Saatiin onneksi teltat pystyyn ja vietettiin ihan kohtuumukava ilta. Yolla sato, mutta onneksi ei paljon.

Seuraavana paivana ei uskallettu lahtea kauimmalle nahtavyydelle, ajettiin (mina ajoin!) vain biitsilla vahan kattelemassa. Kauhea keli. Alko sataa ja haluttiin vain pois saarelta. Kaikki oli tosi karttysia, haaveilin kaikkien kuristamisesta ja hiljaisesta nuotiolla polttamisesta.

Mutta joo, loppu hyvin kaikki hyvin. Ja koska saa oli niin huono, ei oltaisi kuitekaan voitu tehda juuri mitaan, joten kaikki vastoinkaymiset oli oikeastaan aika vitsikkaita nain jalkeenpain ajateltuna, koska ei onneksi jouduttu maksamaan mitaan.

Illalla mun lempimekaanikko, joka oli lahettanyt meidat matkaan, tuli juomaan kaljaa hostellille meidan kanssa. Mm, aika kiva. Oli kovasti pahoillaan kaikesta. Olin taas puoli tuntia oikein ihastunut.

Nyt on satanut pari paivaa, tanaan paistaa onneksi arska taas. Oon hengannut Wieteken (tytto) ja Daven kanssa, Daveen olen pikkiriikkisen ihastunut. Se on britti, ja tosi silla on tosi kuiva huumori. Mm. Ja se on jo 24. Oi voi.

Tanaan olin body boardaamassa ja melkein kuolin, kun tuli iso aalto ja loin paani pohjaan. Tai niin ainakin kuvittelen. Etta siis melkein kuolin.