Valiaikatiedotuksia. Olen siis matkalla kohti Milford Soundia. Saksalaiset jai matkasta ja Camillan & kumppaneiden kyytiin en mahtunut, joten kaytin yhden iltapaivan ja paljon teeta ja suklaata ja Terje suostui ottaman mut Toyotan kyytiin silla ehdolla, etta en puhu koko aikaa. Sanoin, etta herran pieksut, mina oon suomalainen, oon hiljaa vaikka koko seuraavan viikon, jos niikseen tulee (olin mykkakoulua yhden Joen kanssa ennen joulua Blenheimissa. En puhunu sille kokonaiseen viikonloppuun, kun silla meni muhun hermo ja se kaski olla mun maanantaihin asti hiljaa.)
Mutta nyt siis istun Terjen kartanlukijana ja oon aika hiljaa. Nyt ollaan Te Anaussa. Varattiin kajakkimatkoja ja hostelleja turisti-infossa, ja Terje nauttii taysin sydamin siita, etta meita luullaan pariskunnaksi. Turisti-infon tytto: "Siis haluatte dormiin, siellahan nukkuu siis muitakin samassa huoneessa"
Terje: "Joo kun me ei olla naimisissa. Viela"
Jne.
Sitten se tytto vahan ihmetteli, kun Terje ei kuitenkaan tiennyt mun sukunimea, kirjoitti mun etunimen vaarin eika tiennyt mina vuonna olen syntynyt. Ilmoitin kuohivani sen seuraavalla kerralla ja soittavani Venajan mafian sen peraan.
Mutta muuten menee hyvin. Tapasin Ettrickin tyokaverin Ainen tanaan sattumalta samassa hostellissa. Sekin tulee melomaan, jos saa ei oo paha. Tallasissa tilanteissa huomaa aina, miten pienia matkustusympyrat on. Uutta-Seelantia kierretaan ristiin rastiin, ja aina samat naamat tulee vastaan. Queenstownissakin nain sattumalta Blenheimin tyokaverin Denniksen. Ja Ettrickissa oli samalla leirinta-alueella yota kanadalainen poika, jonka nain viimeksi Cairnsissa, Australiassa.
Kuulemiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti