Hajoaahan tahan kylla paa, mutta sain juuri tietaa, etta ensi viikollakin on toita. Piti vahan makoilla ja ottaa lungisti ennen lahtoa, mutta onpa tassa nyt lohoilty varmaan koko loppuelaman tarpeiksi. Oon ensi viikon siis toissa, sitten mulla on viikko aikaa kayda tsekkaamassa Mt. Doom ja hankkiutua Aucklandiin ja eroon dollareista :) En tod tuo yhtaan senttia Suomeen, ne on melkein yhta arvokkaita kuin vessapaperi. Eli ostan itteni kipeaksi. Siis en oikeasti saa juurikaan mitaan saastoon, mutta ainakaan ei tarvi kituutella ja syoda nuudeleita viimesella viikolla enaa.
2 viikkoa 2 paivaa jalella. Hirvittaa. En halua takasin, mutta enhan ma tavallaan tuu takas, kun kaikki on toisin: ma oon maisteri, ei tarvi opiskella, pitaa muuttaa ja alkaa aikuiseksi. Mutta kun taa on ollu niin tosi helppoa elamaa taalla, ei oo tarvinnu yhtaan mitaan ajatella tai stressata, mita nyt toisinaan rahasta vahan. Mutta siitakin vaan sen verran, etta mistahan saisi vahan ruokarahaa, ei esim asuntolainaa tai muuta. Ja sitten toisaalta en jaksa tata rinkkaelamaa enaa yhtaan. Jotenkin tuntuu, etta ma oon liika vanha tahan jo. Etta olisin nauttinut tasta enemman muutama vuosi sitten. Ja vitsikkainta on, etta kaipaan omaa keittiota! Ja ma en herrajumala tee koskaan kotona ruokaa! Haluan suihkun, joka ei oo homeessa. Se olis ihan jees.
Kuulemiin.
torstai 26. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti